Journalismin säännöt

Tuntimme aiheena oli käsitellä journalistien ohjeita ja säädöksiä siitä, miten kussakin tilanteessa toimitaan. Ohjeet ovat virallisia ja ne löytyvät osoitteesta: http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/

Ohjeet on siis laadittu lähinnä journalisteina työskenteleville, mutta mielestäni niistä on hyötyä kaikille. Ohjeet sisältävät paljon yleistietoa. On hyvä, että tällaiset ohjeet ovat olemassa mahdollisia ristiriitatilanteita varten. Ohjeet ovat ikään kuin punainen lanka tässä ammatissa. Mielestäni ohjeet ovat hyviä ja niissä on paljon hyödyllisiä vinkkejä. Lisäksi ohjeet ovat molempien osapuolien puolella eli ne auttavat journalistin työssä, mutta suojelevat kuitenkin myös yksityishenkilöitä, joita esimerkiksi haastatellaan. Lähteet on tärkeä mainita viitatessa tiettyyn juttuun, joten on asiaankuuluvaa, että siitä mainitaan ohjeissa. Tämä siksi, jotta jokainen saisi tavallaan huomiota omasta työstään. Lisäksi pyritään ehkäisemään suoraan kopiointia. 

Tiedon oikeellisuus pitää tarkistaa monista lähteistä ja olla kriittinen vastaanottamaansa tietoa kohtaan. Kukaan ei siis voi perustaa kantaansa tavallaan vain yhteen näkökantaan. Tämä on erittäin hyvä asia, jotta ihmisille saadaan välitettyä juuri oikeaa tietoa eikä mitään kuviteltuja asioita. 

Ohjeissa mainitaan eräs hyvin tärkeä asia, melkeimpä tärkein kaikista, se ettei uutisissa saa mainostaa mitään eli piilomainonta on kielletty kokonaan. Jos mainonta olisi sallittua se saattaisi vääristää uutisten kuvaa ja niistä voisi tulla merkityksettömiä tai jopa huvittavia. Ne voitaisiin liittää viihteeseen. Huomio saattaisi lisäksi kiinnittyä uutisista enemmän mainoksiin, jolloin asian ydin katoaisi. 

Kuitenkin parhain ohje on se ettei kenenkään ihmisarvoa saa loukata tai tuoda esiin asiaan kuulumattomasti. Mielestäni juuri asia on tärkeämpi kuin se sanooko asian nainen vai mies, hetero vai homoseksuaali. Periaatteessa kaikki jutut voisi julkaista ilman, että tulee julki sukupuolta tai muuta epäolennaista. Toisaalta ihmiset haluavat luokitella kaiken, joten huomio saattaisi kiinnittyä jälleen aiheen sijaan siihen miksei sukupuolta tai muuta mainita. Sekään ei ole hyvä asia. Onneksi julkaisuissa pitää kuitenkin olla kunnioittava, joten se riittää tällä hetkellä hyvin.

©Janita Mellander

Meidän piti käsitellä myös kuvaamiseen liittyviä yleissääntöjä, jotka löysin osoitteesta: http://www.valokuvaajaksi.fi/valokuvaajan-tyo/mita-saa-kuvata/ Jälleen on hyvä, että yhteiset säännöt on luotu ja kaikilla on samat oikeudet. Uutena asia itselle tuli se miten monessa paikassa SAA kuvata ilman luvan pyytämistä. Tälläisia paikkoja ovat kaikki julkiset paikat ja tilat, jonne on vapaa pääsy. Kuitenkaan yksityisissä tiloissa, kuten wc-tiloissa ei saa kuvata. Kuvaaminen on siis sallittua lähes kaikkialla. Itse luulin, että kuvaamiseen pitää kysyä aina lupa oli sitten missä tahansa. 

Kuvien julkaisemisessa tarvitaan kuvassa olevien henkilöiden nimet, jos kuvassa on alle viisi henkilöä. Myös kuvien julkaisemisessa tulee noudattaa kunnioittavaa tapaa ihmisarvoa kohtaan eli kaikkea ei saa tai kannata julkaista. Arkaluontoisten asioiden julkaisuun tarvitaan lupa. Usein vastuu ohjeiden kunnioittamisessa on työnantajalla, mutta jokaisen pitää myös itse vastata siitä, mitä tuo julki. Kukaan ei voi vedota siihen ettei ole vastuussa kirjoittamistaan jutuista. Mielestäni se on oikeudenmukaista, että kaikki vastaavat omista teoistaan, jolloin kynnys tehdä mitään typerää nousee.