©Janita Mellander |
Alkuosa vierailusta oli aika samanlaista kuin Aamupostissa. Mielenkiintoisin osa oli se kun pääsimme seuraamaan radiolähetyksen tekemistä. Vaikka ei itse tarvinnut radiossa puhuakaan, paikan päällä jännitti. Eniten jännitti lähinnä se, jos uutistenlukija sekoaa puheissaan tai meidän läsnäolomme häiritsee hänen työtään muutoin. Muutenkin koko vierailun ajan oli jännittynyt, ehkä jopa ahdistunut olo. Uutta tietoa tuli nopeaan tahtiin ja kaiken sisäistäminen oli hankalaa. Näiden kahden vierailun aikana olen huomannut, että sellaista työ median kanssa on. Uutta tietoa tulee joka paikasta ja lähes aina on kiire. Nämä kaksi asiaa on välillä vaikea yhdistää. Mutta edelleen sanon samaa mitä luultavasti jokaisessa tekstissä: kaikkeen tottuu ja työ helpottuu rutiinien myötä.
Uskomatonta oli miten kaikki saadaan toimimaan ja järjestettyä kaiken tuon "kaaoksen" keskellä. Hauskaa oli päästä näkemään kaikkia laitteita ja muuta, mitkä ovat olennaisia työn kannalta. Editointi huone ja radion lähetyshuone olivat täynnä tietokoneita ja nappuloita. On käsittämätöntä, miten joku voi onnistua hallitsemaan nuo kaikki tai että siitä tulisi helppoa. Oli myös hienoa huomata, että kaikki paikalla olijat suhtautuivat intohimoisesti työhönsä. Se suorastaan hehkui heistä ulospäin. Juuri sitä itsekin tulevissa työpaikoissa toivoisin, että pääsen tekemään sitä mistä pidän ja mitä osaan parhaiten. Sen voin vierailun perusteella todeta, että unelma-ammatti näkyy ulospäin.
Kuvassa Eero Hyvönen esittelee meille radiolähetyksessä käytettäviä tiloja.©Janita Mellander |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti