tiistai 27. toukokuuta 2014

Työelämän pyörityksessä

Haastatteluni on vihdoin valmis ja laitettu menemään eteenpäin. Aamupostiin lähetetty valmisversio haastattelusta on nyt nähtävillä myös alla:


Millaista on työelämä? Kun kysytään aikuisilta, vastaukset eivät varmaan vaihtele. Työ tarjoaa elannon, muuta vie paljon aikaa. Työ tarjoaa myös paljon uusia mahdollisuuksia. Uuden näkökannan kysymykseen kuitenkin tuovat nuoret mielipiteet. Kuinka arjen tasapainottelu onnistuu koulun, työn ja harrastusten välillä? Riihimäen lukiolaiset vastaavat.


Riihimäen Lukiossa opiskeleva Panu Laine toimii kerhonohjaajana ja leiri-isosena Riihimäen seurakunnassa. ”Kerholaisesta kerhonohjaajaksi”, kiteyttää Panu urakehityksensä.

Panulla on ollut vaihtelevasti 1-2 kerhoa ohjattavana ja n. 4 leiriä vuodessa. Leirit sijoittuvat viikonloppuihin ja kerhot vievät 1-4 tuntia viikossa. Koulussa Panulla on täydet kurssit syksystä kevääseen, mutta koulua työ ei kuitenkaan ole haitannut.

Työtä Panu kommentoi: ”Pidän työstä, koska se on hauskaa ja sillä on hyvä tarkoitus.” Erilaisuus ja ainutlaatuisuus kiehtovat, sillä jokainen työpäivä on oma kokonaisuutensa.

Kesälomat ovat kuluneet kesätöissä, muilla lomilla Panu keskittyy lomailuun. Hän painottaa rentoutumisen tärkeyttä.

Tärkeintä työssä ovat taskuraha ja työkokemus jatkoa ajatellen.

Panu Laine englannin tunnilla Riihimäen lukiolla.©Janita Mellander



Ella Uppman on työskennellyt kuukauden lukion ohella puhelinmyyjänä. Töitä hänellä on 1-2 kertaa viikossa 4 tuntia illassa. Töiden ohella Ella on koulussa noin 30 tuntia viikossa.


Koulua Ellan työt eivät häiritse, mutta harrastus kärsii välillä. Harmitellen hän kertoo, että joskus on valittava se, mistä on enemmän hyötyä. Tällä hetkellä raha ratkaisee, ja työ menee ajoittain teatteriharkkojen edelle.
Työn hyvänä puolena Ella mainitsee rahan lisäksi asiakkaat. ”On kiva jutella ihmisten kanssa, he ovat mukavia”, hän toteaa.


Aleksi Pelkonen on työskennellyt 7 kuukautta kuntosali Hyvässä Kunnossa. Hän toimii promoottorina ja palvelutiskillä. Työpaikan hän sai lähetettyään itse hakemuksen. Työt vievät 4-8 tuntia viikossa.

Koulua on arkipäivisin, eikä se kärsi töiden teosta. Joskus vapaa-ajan suhteen hän on tehnyt kompromisseja, jolloin osa lomista kuluu töissä.

Parhainta on palkkapäivä, sitä Aleksi ei voi kiistää. Entä tylsintä? ”Se jos kukaan ei suostu osallistumaan arvontaan”, hän vastaa.

Vinkkinä nuorille hän neuvoo hankkimaan ilta- tai viikonlopputyön, jossa on kohtuullinen palkka.

Sofia Näränen työpaikallaan Prisman HeVi-osastolla.©Janita Mellander

Sofia Näränen sai vakituisen työnsä Prismassa kesätöiden ja jouluapulaisena olon jälkeen vuonna 2013. Näihin Sofia haki itse ja pääsi haastattelun kautta töihin. Hän työskentelee myös Riihimäen seurakunnalla.

Töitä on viikonloppuisin sekä arki-iltoina. Hän on aina harrastanut ja tehnyt töitä, sillä oma käyttöraha on pitänyt hankkia itse.

Lukio vie paljon aikaa, välillä on nipistettävä aikaa muullekin. Sofian mielestä tasapaino on kuitenkin tärkeintä kaikessa.

”Omalla työpaikallani on kiva työyhteisö, lisäksi on huomioitu opiskelijoiden rajoitteet työajoissa”, Sofia kehuu.  Vinkkinä tulokkaille hän ohjeistaa: ”Jos työnhaku ei ensimmäisellä kerralla onnistu, älä luovuta. Yrittäminen palkitsee. Äläkä aseta rimaa liian korkealle.”

Viimeisenä hän mainitsee, ettei iso palkka ole tärkeintä vaan itse työ, etenkin ensimmäisessä työpaikassa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti